Musiikinopiskelu ja Motivaatio - esimerkkinä suomalaiset huippumuusikot

Сентябрь 5, 2022

Главная
Музыка
Musiikinopiskelu ja Motivaatio - esimerkkinä suomalaiset huippumuusikot

Содержание

2. Tämän luennon aiheet 1) Suomalaisten huippumuusikoiden tutkimus Soittouran vaiheet Motivaatio 2) Musiikillisten taipumusten perinnöllisyystutkimus (Geenitutkimus) Musikaalisuus
3. Tutkimus suomalaisista menestyneistä muusikoista - 12 kapellimestaria, viulistia, sellistiä ja pianistia - haastattelututkimus Soittouran vaiheet: 1)
4. (n. 4–11 vuotta) kodin musiikkiharrastuneisuus kaikilla oli musiikista kiinnostunut perhe 4 muusikolla muusikkovanhemmat, näissä kodeissa kuuluisat
5. Esimerkki: Daniel Barenboim ”Molemmat vanhempani olivat pianonsoiton opettajia. Äiti opetti lapsia ja vasta-alkajia, isä pidemmälle ehtineitä.
6. Vanhempien sosioekonomisella luokalla on yhteyttä lapsen tulevaan menestymiseen, perheen kulttuurinen pääoma vaikuttaa siihen, aloittaako lapsi taideharrastusta
7. PYGMALION-EFEKTI Pygmalion-termi tulee kreikkalaisesta tarusta, jossa Kyproksen prinssi Pygmalion veisti itselleen norsunluusta kauniin naisen muotokuvan ja
8. (n. 11—17 vuotta) kristallisoiva kokemus merkittävä opettajanvaihdos: vaativa, ”pätevä” opettaja, joka useimmiten mainittiin uran tärkeimpänä opettajana!
9. Kaikki muusikot olivat kokeneet kristallisoivan kokemuksen keskimäärin 11-vuotiaana emotionaalinen kokemus, joka vaikutti ratkaisevasti tulevaan uraan merkittävä
10. Musiikillinen minäkäsitys = tietoinen käsitys itsestä muusikkona ja omista mahdollisuuksista sekä itseen liittyviä arvoja ja asenteita
11. (n. 17 ikävuodesta eteenpäin) musiikkikilpailut, konsertit, esiintymiset harkittu harjoittelu Vaihdettiin useimmiten mestariopettajalle, jonka johdolla opeteltiin kokonaisvaltaista
12. soittamisen eksperttiyden vaihe soittamisen eksperttiys on jatkuvaa soiton harjoittelua ja itsensä kehittämistä laaja musiikillinen sivistys ammattilaismuusikon
13. Huippumuusikon ominaisuuksia sinnikkyys uteliaisuus, päämäärätietoisuus, harjoittelu itsepäisyys intohimoinen suhtautuminen soittamiseen, solistin stressaava työnkuva, itsekäs suhtautuminen soittamiseen
14. Mikä motivoi soittamaan? Viulisti Pekka Kuusisto
15. Soittomotiivit voivat olla monenlaisia; muusikossa itsessään oleva tunne tai muusikon ulkopuolella oleva konkreettinen tai abstrakti asia.
16. Missä määrin toiminta koetaan itsemääräytyneeksi tai kontrolloiduksi Sisäisesti motivoitunut yksilö tekee jotain toiminnan itsensä vuoksi ja
17. Myös ulkoinen soittomotivaatio on tärkeää huippusoittajalle. Huippumuusikoilla oli kyky muuntaa onnistuneesti ulkoisia soittomotiiveja sisäisemmäksi eli osaksi
18. Huippumuusikon soittomotiivit
19. harjoittelu on ongelmanratkaisua taiteilijat ovat luovimmillaan ja tuotteliaimpia ongelmia etsiessään, eivätkä ratkaistuaan ne Huippumuusikot löytävät/etsiä ongelmia,
20. Mentaalinen harjoittelu muodosti tärkeän osan huippumuusikoiden päivittäisiä harjoittelurutiineja. Saattoivat mennä konsertoimaan ilman että olivat koskeneetkaan soittimeen!
21. ”Tekniikan puutteet eivät saisi koskaan ohjailla tulkintaa, koska tällöin saattaa esitettävän musiikin luonne vääristyä.” Tulkitseminen on
22. Tärkein motiivi musiikin opiskelussa! ”Musiikki on olemassa esittämistä varten” huippusoittajilla palava halu saada näyttää ihmisille, miten
23. Musikaalisuus kuten monet muutkin psyykkiset ominaisuudet on vahvasti tunteiden sävyttämä alue. Tunteet ohjailevat hyvin pitkälle oppimisprosessien
24. Soittamisen palo/into Huippumuusikoilla oli havaittavissa pakkomielteen omaista intohimoa soittotaidon kehittämisen suhteen ja halua oppia hallitsemaan omaa
25. Suurin osa huippumuusikoiden motivaatio-ongelmista esiintyi heidän ollessaan 18—22-vuoden ikäisiä, eli kolmannen soittouran vaiheen alkupuolella. Tässä vaiheessa,
26. lapsitähden ”kohtalo” soittoura itsestäänselvyys: soittouralle on jouduttu, sitä ei ole itse koskaan valittu (esim. vanhempien tai
27. ”Psykologisen menestymisen sykli” Onnistunut tavoitteiden saavuttaminen motivoi asettamaan uusia, haasteellisempia tavoitteita ja halua ponnistella tavoitteen saavuttamiseksi
28. Musiikillisten taipumusten yhteys motivaatioon Laulaja Karita Mattila
29. Huippumuusikoilla synnynnäiset taipumukset ilmenivät - oppimisen helppoutena ja nopeutena. keskivertoa parempi ongelmanratkaisukyky musisoinnin haluna. Olivat hyvin
30. Musikaalisuuden geenitutkimus Mukana noin 1500 suomalaista 3 eri musikaalisuustestiä Internetissä täytettävä laaja taustatietolomake, jonka avulla kartoitetaan
31. Musiikillisia taipumuksia on vaikea määritellä kaiken kattavasti koska musikaalisuus ilmenee monin eri tavoin. Mm. kyky ymmärtää
32. Musikaalisuus on perinnöllistä suomalaisissa suvuissa. Perinnöllisen komponentin osuus on noin 50 %. Todennäköisin kromosomialue sijaitsee kromosomissa
33. Kohtalainen musikaalisuus on yleinen ominaisuus
34. Musiikilliseen luovuuteen liittyy voimakas perinnöllinen komponentti (musiikillinen luova toiminta = musiikin säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi). An
35. Musiikki ja kiintymysgeeni Löysimme yhteyden ns. kiintymysgeeniin (AVPR1A). Kiintymysgeenin on aikaisemmin havaittu liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen
36. Musiikki ja kielenkehitys Musikaalisuudella ja kielen kehityksellä on yhteisiä geenejä. Musiikin ja kielen mahdollisesta yhteisestä kehityshistoriasta
37. Soittamisen eksperttiyden rakentuminen
38. Vinkkejä lapsen ja nuoren motivoimiseen 1) Alkuvaiheessa tärkeää innostava soitonopettaja ja vanhempien kannustus. Näin soittajalle muodostuu
39. 5) Soittaja tarvitsee erilaisia motivaattoreita eri vaiheissa kehitystään. 6) Oppilaan ongelmanratkaisutekniikoiden kehittäminen 7) Soittajan pitäisi tuntea
40. 9) On tärkeää muistaa, että niille lapsille/nuorille, jotka luokitellaan lahjakkaiksi, tarjotaan enemmän mahdollisuuksia kuin toisille. 10)
42. Скачать презентацию

Слайд 2

Tämän luennon aiheet
1) Suomalaisten huippumuusikoiden tutkimus
Soittouran vaiheet
Motivaatio
2) Musiikillisten taipumusten perinnöllisyystutkimus (Geenitutkimus)
Musikaalisuus
Pianisti

Olli Mustonen

Слайд 3

Tutkimus suomalaisista menestyneistä muusikoista - 12 kapellimestaria, viulistia, sellistiä ja pianistia -

haastattelututkimus Soittouran vaiheet:

1) Soittamiseen orientoituminen
2) Soittouraan ankkuroituminen
3) Harjoitus tekee mestarin
4) Mestarikin harjoittelee
Vaiheet ei ole jaettu iän mukaan vaan motivaatioon vaikuttavien tekijöiden (kuten opettajan) mukaan!

Слайд 4

(n. 4–11 vuotta)
kodin musiikkiharrastuneisuus
kaikilla oli musiikista kiinnostunut perhe
4 muusikolla muusikkovanhemmat,

näissä kodeissa kuuluisat muusikot vierailivat säännöllisesti
vanhempien aktiivisuus ja kannustus
sisarukset roolimallina
innostava soitonopettaja ? soittajalle muodostui lämmin suhde musisointiin

1. vaihe: Soittamiseen orientoituminen

Слайд 5

Esimerkki: Daniel Barenboim
”Molemmat vanhempani olivat pianonsoiton opettajia. Äiti opetti lapsia ja

vasta-alkajia, isä pidemmälle ehtineitä. Opin lapsena, että aina kun ovikello soi, joku oli tulossa pianotunnille. Kasvoin siinä uskossa, että kaikki soittivat pianoa, ja vei jonkin aikaa ennen kuin tajusin, ettei asia ollut näin.”

Слайд 6

Vanhempien sosioekonomisella luokalla on yhteyttä lapsen tulevaan menestymiseen, perheen kulttuurinen pääoma

vaikuttaa siihen, aloittaako lapsi taideharrastusta kuten soittamista.
Tutkimusten mukaan lahjakkaiden musiikinopiskelijoiden vanhempien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin esimerkiksi urheilijoiden

Слайд 7

PYGMALION-EFEKTI
Pygmalion-termi tulee kreikkalaisesta tarusta, jossa Kyproksen prinssi Pygmalion veisti itselleen norsunluusta

kauniin naisen muotokuvan ja rakastui luomaansa patsaaseen.
Tarkoittaa itseään toteuttavia ennusteita
Jos opettaja uskoo oppilaansa olevan älykäs, oppilas alkaa suoriutua koulussa hyvin, oppilas alkaa uskoa omaan älykkyyteensä ja jopa hänen älykkyysosamääränsä on todettu nousevan.
Kasvattajan piilotajuista käyttäytymistä, jonka seurauksena kasvatettava alkaa käyttäytyä kasvattajan odotusten mukaisesti.

Слайд 8

(n. 11—17 vuotta)
kristallisoiva kokemus
merkittävä opettajanvaihdos: vaativa, ”pätevä” opettaja, joka useimmiten mainittiin

uran tärkeimpänä opettajana!
opettajalla oli tässä soittouran vaiheessa hyvin tärkeä rooli (roolimalli ja samastumiskohde). Riittävän pätevää opettajaa etsittiin usein toiselta paikkakunnalta.
-> monipuolista musiikinharrastamista
-> sinnikkyys soittamisen ja harjoittelun suhteen
-> opittiin harjoitusrutiinit

2. vaihe: Soittouraan ankkuroituminen

Слайд 9

Kaikki muusikot olivat kokeneet kristallisoivan kokemuksen keskimäärin 11-vuotiaana
emotionaalinen kokemus, joka vaikutti

ratkaisevasti tulevaan uraan
merkittävä musiikkiin liittyvä oivallus tai koskettava tapahtuma, ja se koettiin useimmiten vanhempien tai oman soitonopettajan läsnä ollessa. Siihen ei liittynyt minkäänlaisia ulkoisia pakotteita
seurauksena syntyy ”sisäinen ääni”
POHDITTAVAKSI: Jos kristallisoiva kokemus on tärkeä tulevan uran ja motivaation kannalta, voisiko kokemusta opettaa tai edesauttaa sen tapahtumista?

Kristallisoiva kokemus

Слайд 10

Musiikillinen minäkäsitys
= tietoinen käsitys itsestä muusikkona ja omista mahdollisuuksista sekä itseen

liittyviä arvoja ja asenteita
- huippumuusikoilla hyvin myönteinen
- ammattimuusikoilla soitin on ikään kuin osa persoonallisuutta, esiintyminen itseyden ilmentämistä

Слайд 11

(n. 17 ikävuodesta eteenpäin)
musiikkikilpailut, konsertit, esiintymiset
harkittu harjoittelu
Vaihdettiin useimmiten mestariopettajalle, jonka johdolla

opeteltiin kokonaisvaltaista muusikkoutta
täytyi oppia suhtautumaan oikein musiikkikritiikkiin

3. vaihe: Harjoitus tekee mestarin

Слайд 12

soittamisen eksperttiyden vaihe
soittamisen eksperttiys on jatkuvaa soiton harjoittelua ja itsensä kehittämistä
laaja

musiikillinen sivistys
ammattilaismuusikon elämä

4. vaihe: Mestarikin harjoittelee

Слайд 13

Huippumuusikon ominaisuuksia
sinnikkyys
uteliaisuus, päämäärätietoisuus, harjoittelu
itsepäisyys
intohimoinen suhtautuminen soittamiseen, solistin stressaava työnkuva, itsekäs suhtautuminen

soittamiseen
kunnianhimo
sisäinen, tietoinen halu saavuttaa jokin haasteellinen tavoite, kyky pystyä toimimaan stressin alla

Слайд 14

Mikä motivoi soittamaan?
Viulisti Pekka Kuusisto

Слайд 15

Soittomotiivit voivat olla monenlaisia; muusikossa itsessään oleva tunne tai muusikon ulkopuolella

oleva konkreettinen tai abstrakti asia.
Motiivit ovat perimmäisiä impulsseja tai herätteitä, jotka saavat muusikot soittamaan ja harjoittelemaan.
Motivaatioksi sen sijaan kutsutaan motiivien aikaansaamaa tilaa, joka on suhteellisen tilannesidonnainen ja jota voidaan tarkastella sen suhteen, millainen yksilön vireystila on ja mihin mielenkiinto on suunnattu
Motivaatioksi nimitetään koko prosessia motivoitumisesta päämäärän tavoittamiseen.
Ihmisen sanotaan olevan motivoitunut siinä määrin, kun hän haluaa saavuttaa jotakin.

Soittomotivaatio

Слайд 16

Missä määrin toiminta koetaan itsemääräytyneeksi tai kontrolloiduksi
Sisäisesti motivoitunut yksilö tekee jotain

toiminnan itsensä vuoksi ja saa siitä tyydytyksen.
Ulkoinen motivaatio määritelläänkin käyttäytymiseksi, joka on välineenä jonkin erillisen tavoitteen tai seurauksen saavuttamiseksi.
Aikaisemmin on ajateltu, että ulkoinen motivaatio on huono asia muusikolle. Huippumuusikon motivaatio on kuitenkin monimutkaisempi ilmiö. Eri motiivit liittyvät toisiinsa.

Sisäinen vs. ulkoinen motivaatio

Слайд 17

Myös ulkoinen soittomotivaatio on tärkeää huippusoittajalle.
Huippumuusikoilla oli kyky muuntaa onnistuneesti ulkoisia

soittomotiiveja sisäisemmäksi eli osaksi minää. Kaikki soittomotiivit ovat yhteydessä keskenään.
Tietyissä olosuhteissa jotkut ulkoisen motivaation muodot lisäävät synenergisesti sisäisen motivaation kanssa muusikon kiinnostusta harjoitteluun.
Sen sijaan kontrolloivat ulkoiset motivaattorit saattavat olla haitallisia sisäiselle motivaatiolle.

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio huippumuusikolla

Слайд 18

Huippumuusikon soittomotiivit

Слайд 19

harjoittelu on ongelmanratkaisua
taiteilijat ovat luovimmillaan ja tuotteliaimpia ongelmia etsiessään, eivätkä ratkaistuaan

ne
Huippumuusikot löytävät/etsiä ongelmia, jotka he haluavat ratkaista.
suurin ero nerojen ja ”tavallisten” ihmisten suoritusten välillä on ongelmanratkaisutekniikassa. Esim. Einsteinilla ja Mozartilla oli selvästi kehittyneempi ongelmanratkaisu-tekniikka, joka ei ole ollut jäljitettävissä
oman musiikkisuhteen kehittäminen

Omien taitojen kehittäminen

Слайд 20

Mentaalinen harjoittelu muodosti tärkeän osan huippumuusikoiden päivittäisiä harjoittelurutiineja.
Saattoivat mennä konsertoimaan

ilman että olivat koskeneetkaan soittimeen!
Kognitiiviset, affektiiviset ja motivationaaliset prosessit olivat läheisessä vuorovaikutuksessa.
Kokonaisvaltainen eläytyminen esitystilanteisiin ja positiivisten henkisten voimavarojen kasvattaminen
Musiikkiteos on helpompi hahmottaa esimerkiksi näkemällä tai tuntemalla se jonkinlaisena, kun teoksen soittamiseen liittyvät liikesuoritukselliset ongelmat eivät vie liikaa huomiota.
Urheilun alalla ns. Carpenter-ilmiö: ajattelutoiminta aiheuttaa ärsytyksiä aivojen motorisella alueella ja saa aikaan mikrosupistuksia lihaksissa. Kuvitteleminen aiheuttaa lihaksistossa sähkövarauksia.

Mentaalinen harjoittelu

Слайд 21

”Tekniikan puutteet eivät saisi koskaan ohjailla tulkintaa, koska tällöin saattaa esitettävän

musiikin luonne vääristyä.”
Tulkitseminen on vaikuttamista ja itsensä ilmaisua
”Jokainen musiikkiteos on kuin tulkintaansa odottava pyhä kirjoituskäärö”
Miten musiikki on syntynyt säveltäjässä? Vastaako nuottikuva säveltäjän visiota? Missä määrin säveltäjän oma visio ja soittajan tulkinta kohtaavat?

Musiikin tulkitseminen

Слайд 22

Tärkein motiivi musiikin opiskelussa!
”Musiikki on olemassa esittämistä varten”
huippusoittajilla palava halu saada

näyttää ihmisille, miten hyvää musiikkia on olemassa
esiintyessä muusikko kokee itse luovansa musiikkia
toiset välittävät omia elämänkokemuksia, toiset viestejä säveltäjältä

Musiikin esittäminen

Слайд 23

Musikaalisuus kuten monet muutkin psyykkiset ominaisuudet on vahvasti tunteiden sävyttämä alue.

Tunteet ohjailevat hyvin pitkälle oppimisprosessien toimintaa.
Varsinkin uran alkuvaiheissa huippumuusikoille oli syntynyt syvä kiintymyssuhde musiikkiin ja soittamiseen. Silloin tunnekokemukset ja vaisto ohjasivat soittamista ja musiikillisia oppimisprosesseja. Vasta myöhemmissä soittouran vaiheissa harjoitteluun tulivat mukaan myös tietoiset kognitiiviset ja metakognitiiviset aspektit.
Huippusoittajan kiintymystä (attachment) soittamiseen voi jossain suhteessa verrata lapsen ja häntä hoitavan aikuisen suhteeseen.
Jos lapsen ja häntä musisoimaan ohjaavan aikuisen suhde, ja vähitellen lapsen ja soittamisen suhde, on lämmin ja turvallinen, lapsi kykenee edistymään kognitiivista ja emotionaalista kapasiteettia vaativassa soittamisessa poikkeuksellisen nopeasti.

Tunneperäiset motiivit tärkeitä

Слайд 24

Soittamisen palo/into
Huippumuusikoilla oli havaittavissa pakkomielteen omaista intohimoa soittotaidon kehittämisen suhteen ja

halua oppia hallitsemaan omaa soittamista.
Ihmisillä on synnynnäisiä taipumuksia kiinnostua intohimoisesti jostakin osaamisen alueesta.
Ellen Winner (1996) on tutkinut kuvataiteen alan ihmelapsia ja havainnut heidän tuntevan pakkomielteen omaista vetovoimaa piirtämiseen. Winnerin piirtämisen ihmelapset piirsivät kaiken aikaa ja olivat innostuneita kehittämään taitojaan kuvataiteen alalla. Winner käyttää termiä ”rage to master”, jonka voisi kääntää oppimisen vimmaksi, tai tässä tapauksessa soittamisen vimmaksi.

Слайд 25

Suurin osa huippumuusikoiden motivaatio-ongelmista esiintyi heidän ollessaan 18—22-vuoden ikäisiä, eli kolmannen

soittouran vaiheen alkupuolella.
Tässä vaiheessa, aikuisiän kynnyksellä, he siirtyivät opiskelemaan arvostettujen mestariopettajien ohjaukseen ja/tai aloittelivat uraansa ammattilaisen roolissa. Muusikoiden motivaatiokriisillä on ilmeistä yhteyttä tähän siirtymävaiheeseen
ongelmia saattaa esiintyä, kun lapsilahjakkuudelta aletaan vaatia aikuisiän eksperttiyteen kuuluvia tulkinnallisia kykyjä. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu muiltakin aloilta (urheilu, shakki).
Osaa hypätä huipulle, mutta jos tulee ongelmia, ei olekaan työkaluja tulla varovaisesti alas

Motivaatio-ongelmat

Слайд 26

lapsitähden ”kohtalo”
soittoura itsestäänselvyys: soittouralle on jouduttu, sitä ei ole itse koskaan

valittu (esim. vanhempien tai opettajan toive)
ongelmat tavoitteiden asettelussa
soittaa vain miellyttääkseen opettajaa
käsi- ym. rasitusvammat
menestys voi nousta päähän: ongelmat ja epätasapaino itsevarmuudessa ja itsekritiikissä

Motivaatio-ongelmien syitä

Слайд 27

”Psykologisen menestymisen sykli”
Onnistunut tavoitteiden saavuttaminen motivoi asettamaan uusia, haasteellisempia tavoitteita ja

halua ponnistella tavoitteen saavuttamiseksi
Tavoitteessa onnistuminen johtaa onnistumisen kokemukseen ja vahvistaa muusikon sisäistä ääntä, ja nämä sisäiset palkkiot puolestaan auttavat muusikkoa asettamaan itselleen yhä haastavampia tavoitteita. Myös muusikon odotukset, arvostukset ja esimerkiksi esiintymisjännitys vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita hän asettaa itselleen ja miten haasteellisina hän ne kokee

Слайд 28

Musiikillisten taipumusten yhteys motivaatioon
Laulaja Karita Mattila

Слайд 29

Huippumuusikoilla synnynnäiset taipumukset ilmenivät
- oppimisen helppoutena ja nopeutena.
keskivertoa parempi ongelmanratkaisukyky
musisoinnin

haluna. Olivat hyvin motivoituneita soittamaan.
kristallisoiva kokemus ratkaiseva

Слайд 30

Musikaalisuuden geenitutkimus
Mukana noin 1500 suomalaista
3 eri musikaalisuustestiä
Internetissä täytettävä laaja taustatietolomake, jonka

avulla kartoitetaan musikaalisuuteen vaikuttavia ympäristöllisiä tekijöitä.
Lisäksi yli 12-vuotiaat tutkimushenkilöt ovat antaneet verinäytteen.
Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteistutkimus, alkoi vuonna 2003.

Слайд 31

Musiikillisia taipumuksia on vaikea määritellä kaiken kattavasti koska musikaalisuus ilmenee monin

eri tavoin.
Mm. kyky ymmärtää ja hahmottaa rytmiin, sävelkorkeuksiin, äänenvoimaan, äänensävyyn, sointiin ja musiikin rakenteisiin liittyviä tapahtumia. Lisäksi musiikilliset tunteet, musiikin ilmaisu liikkein jne. tärkeitä ominaisuuksia.
Auditiivinen strukturointikyky eli kyky havaita äänten välillä vallitsevat suhteet ja niistä muodostuvat rakenteet.
Synnynnäinen amusia perinnöllistä (eli henkilö ei nauti musiikista, kuulee sen hälynä.)

Musikaalisuus

Слайд 32

Musikaalisuus on perinnöllistä suomalaisissa suvuissa. Perinnöllisen komponentin osuus on noin 50

%.
Todennäköisin kromosomialue sijaitsee kromosomissa 4q22. Tulos tarkoittaa, että tilastollisesti on erittäin todennäköistä, että kyseisellä perimän alueella sijaitsee musikaalisuuteen liittyvät geenit.
Musikaalisuus on useiden geneettisten tekijöiden säätelemä ominaisuus. Esim. rytmitaju ja sävelkorva periytyvät eri alttiusgeenien vaikutuksesta. Lisäksi ympäristö vaikuttaa geenien aktivoitumiseen.
Musikaalisuus ilmenee väestötasolla siten, että molempia ääripäitä (hyvin taitavia ja toisaalta epämusikaalisia) on harvassa ja suurin osa on kohtalaisen taitavia.

Musiikilliset taipumukset ovat perinnöllisiä

Слайд 33

Kohtalainen musikaalisuus on yleinen ominaisuus

Слайд 34

Musiikilliseen luovuuteen liittyy voimakas perinnöllinen komponentti (musiikillinen luova toiminta = musiikin

säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi).
An article (2009)
Ukkola L, Onkamo P, Raijas P, Karma K, Järvelä I.
Musical Aptitude Is Associated with AVPR1A-Haplotypes. http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0005534

Слайд 35

Musiikki ja kiintymysgeeni
Löysimme yhteyden ns. kiintymysgeeniin (AVPR1A).
Kiintymysgeenin on aikaisemmin havaittu

liittyvän ihmisten väliseen sosiaaliseen kommunikaatioon ja kiintymiseen
Musisointi on sosiaalista kommunikaatiota monessa mielessä.
Huippumuusikot kommunikoivat esiintyessään yleisönsä kanssa.
Huippumuusikon innostus musiikista voi liittyä tähän geeniin.
Ensimmäistä kertaa molekyylitason tietoa siitä, että musiikin ilmentämisellä on kiintymystä luova vaikutus.
Koska musiikin »välittäjäaine» on tunne, tunnetilojen syntyyn vaikuttavilla geeneillä on ilmeisesti tärkeä osuus musiikin kokemisessa ja tuottamisessa

Слайд 36

Musiikki ja kielenkehitys
Musikaalisuudella ja kielen kehityksellä on yhteisiä geenejä.
Musiikin ja

kielen mahdollisesta yhteisestä kehityshistoriasta on esitetty erilaisia käsityksiä.
Aivojen magneettitutkimuksissa on osoitettu, että musiikillisten tapahtumien tunnistaminen tapahtuu osittain samoilla aivoalueilla kuin kielellistenkin (mm. Brocan ja Wernicken alueet).
Fonologinen tietoisuus eli äänteiden tunnistaminen on olennaista kielen oppimisessa. Dysleksiassa eli lukihäiriössä tämä taito on heikentynyt (auditiivinen strukturointikyky).
Tutkimustulokset antavat lähitulevaisuudessa molekyylitason tietoa kielen ja musiikin tuottoon liittyvistä mekanismeista
? Pian voimme ehkä auttaa lukihäiriöstä kärsiviä lapsia.

Слайд 37

Soittamisen eksperttiyden rakentuminen

Слайд 38

Vinkkejä lapsen ja nuoren motivoimiseen
1) Alkuvaiheessa tärkeää innostava soitonopettaja ja vanhempien

kannustus. Näin soittajalle muodostuu lämmin suhde musisointiin. Uran alkuvaiheiden opettaja on useimmiten uran tärkein opettaja!
2) Kristallisoiva kokemus
3) Opettaja-oppilassuhde vaikuttaa merkittävästi oppilaan menestymiseen soitto-opinnoissa
4) Esiintymiset motivoivat eniten soittamaan

Слайд 39

5) Soittaja tarvitsee erilaisia motivaattoreita eri vaiheissa kehitystään.
6) Oppilaan ongelmanratkaisutekniikoiden

kehittäminen
7) Soittajan pitäisi tuntea ja kokea, että saa itse valita soittamiseen liittyviä asioita – anna lapsen itse asettaa esim. omia tavoitteitaan
8) Väisty välillä taka-alalle ja anna lapsen/nuoren nauttia omista saavutuksistaan.

Слайд 40

9) On tärkeää muistaa, että niille lapsille/nuorille, jotka luokitellaan lahjakkaiksi, tarjotaan

enemmän mahdollisuuksia kuin toisille.
10) Voiko oppilaan saada uskomaan että hänellä on lahjakkuutta ja innostumaan soittamisesta? Missä kulkee kannustamisen/pakottamisen/kehumisen raja?
Musiikillinen lahjakkuus on kehittyvän yksilön potentiaali, mahdollisuus, joka ei ilman kovaa työtä ja kannustavaa/hyväksyvää ympäristöä muutu soittotaidoksi.

Musiikinopiskelu ja Motivaatio - esimerkkinä suomalaiset huippumuusikot

Содержание

Tämän luennon aiheet1) Suomalaisten huippumuusikoiden tutkimusSoittouran vaiheetMotivaatio2) Musiikillisten taipumusten perinnöllisyystutkimus (Geenitutkimus)MusikaalisuusPianisti

Tutkimus suomalaisista menestyneistä muusikoista - 12 kapellimestaria, viulistia, sellistiä ja pianistia -

(n. 4–11 vuotta)kodin musiikkiharrastuneisuus kaikilla oli musiikista kiinnostunut perhe4 muusikolla muusikkovanhemmat,

Esimerkki: Daniel Barenboim”Molemmat vanhempani olivat pianonsoiton opettajia. Äiti opetti lapsia ja

Vanhempien sosioekonomisella luokalla on yhteyttä lapsen tulevaan menestymiseen, perheen kulttuurinen pääoma

PYGMALION-EFEKTIPygmalion-termi tulee kreikkalaisesta tarusta, jossa Kyproksen prinssi Pygmalion veisti itselleen norsunluusta

(n. 11—17 vuotta)kristallisoiva kokemusmerkittävä opettajanvaihdos: vaativa, ”pätevä” opettaja, joka useimmiten mainittiin

Kaikki muusikot olivat kokeneet kristallisoivan kokemuksen keskimäärin 11-vuotiaanaemotionaalinen kokemus, joka vaikutti

Musiikillinen minäkäsitys= tietoinen käsitys itsestä muusikkona ja omista mahdollisuuksista sekä itseen

(n. 17 ikävuodesta eteenpäin)musiikkikilpailut, konsertit, esiintymisetharkittu harjoitteluVaihdettiin useimmiten mestariopettajalle, jonka johdolla

soittamisen eksperttiyden vaihesoittamisen eksperttiys on jatkuvaa soiton harjoittelua ja itsensä kehittämistälaaja

Huippumuusikon ominaisuuksiasinnikkyysuteliaisuus, päämäärätietoisuus, harjoitteluitsepäisyysintohimoinen suhtautuminen soittamiseen, solistin stressaava työnkuva, itsekäs suhtautuminen

Mikä motivoi soittamaan?Viulisti Pekka Kuusisto

Soittomotiivit voivat olla monenlaisia; muusikossa itsessään oleva tunne tai muusikon ulkopuolella

Missä määrin toiminta koetaan itsemääräytyneeksi tai kontrolloiduksiSisäisesti motivoitunut yksilö tekee jotain

Myös ulkoinen soittomotivaatio on tärkeää huippusoittajalle.Huippumuusikoilla oli kyky muuntaa onnistuneesti ulkoisia